Automatisoitu robottiruohonleikkuri lentokentällä: tapaustutkimus
Lentokentillä on erityistarpeita ja -säännöksiä, olipa kyse riskien ja turvallisuuden hallinnasta, luonnonvaraisesta eläimistöstä tai viheralueiden ylläpidosta. Myös CO2-päästöjen hallinta ja vähentäminen on yhä kriittisempää maailmassa, jossa lentomatkustuksella on tässä asiassa huono maine.
Kaikki nämä seikat ovat ilmeisen kriittisiä, mutta ne eivät saa hämärtää kustannusten hallinnan tärkeyttä. Kaikki nämä tosiasiat yhdessä tekevät automatisoitujen leikkureiden käytöstä kiinnostavaa, sillä ne vaikuttavat myönteisesti jokaiseen näistä kohdista.
Jotkin lentokentät, kuten Norjan Solan lentokenttä, käyttävät jopa 26 Belroboticsin robottia ympäri vuorokauden, viikon jokaisena päivänä. Tähän mennessä on kuitenkin puuttunut tarkempia ja puolueettomia tutkimuksia. Purduen yliopisto julkaisi elokuun 2021 alussa tutkimuksen automaattisten robottiruohonleikkureiden vaikutuksesta lentokentän kestävyyteen. Yliopistolla on lentokenttä (KLAF), jolla tutkimus tehtiin Echoroboticsin robotilla. Tässä joitakin sen havaintoja:

Riskienhallinta
Riskienhallinta on lentokentille ilmeisen kriittistä. Automatisointi poistaa osan henkilöstön riskeistä (leikkuu kriittisillä alueilla), mutta sitä on luonnollisesti valvottava, jotta se ei itse muutu riskiksi.
Robottiruohonleikkurin osalta Purduen yliopiston lentokenttä valitsi tietyt alueet maksimaalisen turvallisuuden varmistamiseksi, mutta oli tyytyväinen leikkuriin liittyviin turvallisuusmenettelyihin:
- Ulkorajakaapeli estää leikkuria poistumasta määritellyltä alueelta. Alueen ulkopuolella leikkurin virransyöttö katkeaa
- Sisäinen ohjelmisto estää leikkurin aktivoinnin sen alueen ulkopuolella (ja vähentää siten robottiruohonleikkurin varastamisen houkuttelevuutta)
- Leikkurin anturit estävät törmäysvaaran esineeseen tai henkilöön
- Sovelluksella voi seurata leikkurin tilaa etänä ja antaa sille tiettyjä ohjeita
Lähes nollariskin varmistamiseksi he ovat lisäksi rakentaneet fyysisen esteen ratapölkyistä.
Yksi huomautus liittyi hälytysten määrään ensimmäisissä testeissä. Ensimmäisessä testissä hälytyksiä oli kuitenkin 23 kappaletta 562 leikkuutunnin aikana, kun taas viimeisessä testissä, kenttään ja ohjelmistoon tehtyjen muutosten jälkeen, hälytyksiä oli vain 2 kappaletta 1115 leikkuutunnin aikana. Tämä osoittaa täydellisen asennuksen ja tiettyjen testien tärkeyden.
Kustannusten aleneminen
Tämä on tutkimuksen mukaan yksi merkittävä etu: tarvittavan henkilöstön väheneminen alentaa siihen liittyviä kustannuksia. On selvää, että henkilöstöä tarvitaan edelleen kenttien, robottien ja latausaseman tarkastukseen ja huoltoon, mutta nämä ovat vähäisiä verrattuna perinteiseen leikkuuseen kuluvaan aikaan. Yliopisto on myös suunnitellut vertailutestejä perinteisen leikkuutavan kanssa.
Yksi huomautus liittyi satunnaisleikkuuseen ja siihen, mitä hyötyä GPS RTK -mallista voisi olla. Tämä vaihtoehto oli jo kehitteillä ja on nyt saatavilla, mikä tekee robotin tehokkuudesta paljon suuremman, koska se pystyy nyt leikkaamaan suoria linjoja. Lentokentälle tämä kehitys on varmasti vielä merkittävämpi. Turvallisuus tekee robotin käytöstä vaikeaa tietyillä kriittisillä alueilla. Tutkimuksen mukaan on kuitenkin mahdollista sulkea tiettyjä alueita hiljaisimpina aikoina, usein yöllä. RTK-mallilla on mahdollista leikata jopa 3 kertaa suurempi ala kuin tavallisella mallilla. Näinä aikoina on siis mahdollista kattaa paljon suurempi ala!
CO2-päästöjen väheneminen
Perinteisissä leikkuutavoissa pääasiassa käytettävän bensiinin tarve on kaikkea muuta kuin vähäinen. Yhdysvalloissa se vastaa yli 300 miljoonaa litraa bensiiniä ja 5 % ilmansaasteista. Täysin sähköisen menetelmän valinta vähentää niiden CO2-päästöjä ja lentokentän hiilijalanjälkeä. Kuten tutkimuskin toteaa, tämä mahdollistaa myös näiden ponnistelujen näkyvän osoittamisen.
Robottiruohonleikkurit ovat siis erittäin kiinnostavia apuvälineitä monimutkaisimmille ja turvallisimmille alueille, kuten lentokentille ja teollisuusalueille. Jos haluat lisätietoja niiden mahdollisuuksista, ota rohkeasti yhteyttä.