Tekonurmikenttä vs. luonnonnurmikenttä: etujen ottelu!
Tekonurmen historia ja edut
Ensimmäinen tekonurmisukupolvi urheilukentille on peräisin 1960-luvulta, ja sitä käytettiin pääasiassa maahockeyssa. Ensimmäiset tekonurmijalkapallokentät ilmestyivät vuonna 1980 Englannissa toisen sukupolven mukana, mutta saivat ankaraa kritiikkiä. Jopa palattiin pakolla luonnonnurmeen 1990-luvulla merkittävien laatuvikojen ja lukuisten turvallisuusongelmien vuoksi. 2000-luvulta lähtien FIFA on pyrkinyt parantamaan tekonurmen pelaamisolosuhteita asettamalla sääntelystandardeja. Kolmatta tekonurmisukupolvea on muokattu huomattavasti.
Mitkä ovat tekonurmen puolesta esitetyt pääargumentit?
- Kestävyys sääolosuhteissa
- Tiheämpi käyttö
- Taloudellinen etu
Viimeistä kohtaa on kuitenkin tarkennettava, sillä tekonurmikenttä vaatii myös huoltoa – mikä usein sivuutetaan kannattajien puolelta – eikä se ole ikuinen (tekonurmikentän käyttöikä on 10–15 vuotta). Merkittävää säästöä ei siis synny (samalla nurmen laadulla).
Luonnonnurmelle myönnetyt edut
Luonnollinen ratkaisu ei tarvitse mainontaa, sillä sekä harrastajat että ammattilaiset suosivat sitä. Luonnonnurmikenttien luontaiset edut:
- Ympäristöä kunnioittava ja hiilineutraali
- Hyödyllinen ihmisen terveydelle
- Pelaajat ovat siitä yksimielisiä
- Parempi kannattavuus
Viimeistä kohtaa on myös arvioitava eri tekijöiden mukaan, erityisesti kentän käyttötavan mukaan. Huomaa, että robottiruohonleikkurin valinta parantaa huomattavasti luonnonnurmelle myönnettyä todellista kannattavuutta. Tekonurmikentän investointikustannus on suuruusluokkaa 500.000,- €, kun taas robotin hoitaman luonnonnurmikentän investointikustannus on suuruusluokkaa 15.000,- €. Tutustu kaikkiin leikkurirobotin etuihin urheilukenttien hoidossa.
Lisäksi ympäristökriteeriä ei pidä vähätellä. Lukuisat tutkimukset kertovat tekonurmen kemiallisten aineosien terveysvaaroista. Lisäksi tekonurmikentän kierrätys maksaa merkittävästi.
Pelitilastot ja aiheutuneet vammat
Tekonurmen vaikutuksen mittaaminen peliin ei ole helppoa. Hajanaisten otosten, ratkaisuun tottuneiden pelaajien ja aloittelijoiden eron sekä sijoittajien paineen välillä … Tässä kuitenkin tärkeimmät havainnot:
- Kentän tyypillä ei ole vaikutusta syöttöjen laatuun. Tilastollisesti syöttöjä on kuitenkin enemmän tekonurmikentillä. Hyökkäys osoittautuu paremmaksi tekonurmella, mutta keskitysten määrä on suurempi luonnonnurmikentällä. Pelitilastojen osalta kaikkien odotusten vastaisesti molemmat ratkaisut ovat tasaveroisia.
- Luonnonnurmeen tottuneet kokisivat tekonurmen fyysisesti raskaammaksi pelata. Erityisesti pallottomana kenttää olisi vaikeampi kiertää; liittyykö ilmiö suurempaan syöttöjen määrään? Lisäksi nurmeen tottuneet pelaajat huomaavat tekonurmella tarkkuuden ja pallonhallinnan puutetta
Kentän vaikutuksesta aiheutuneisiin vammoihin liittyvä kysymys on kiivas.
- Tutkimuksia on pilvin pimein, ja jotkin osoittavat, että tietyt vammatyypit – nilkan nyrjähdykset ja ihovauriot – ovat yleisempiä tekonurmikentällä. Useimmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kokonaisuutena eroa ei ole.
Yhteenveto: tasapeli vai näennäisyyttä?
Ottelu on tiukka, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Muistetaan, että tekonurmea käytetään vaihtoehtona luonnonnurmelle. Kolmas sukupolvi on korjannut tekonurmien tärkeimmät tunnetut haitat. Luonnonnurmi saa silti edelleen pelaajien ja valmentajien suosion.
Lopulta molempien ratkaisujen kulmakivi on kentän hoito. Sekä luonnon- että tekonurmen laatu (ratkaistuna muun muassa täyteainetyyppien kautta) määrittää tyytyväisyysasteen ja investoinnille annetun arvon.
Oletko utelias tietämään jalkapallokenttien nurmenhoidon salaisuudet ja alan uusimmat teknologiset edistysaskeleet? Tutustu jalkapallokenttää käsittelevään tapaustutkimukseemme ja hae tietoa blogin Hoito-osiosta saadaksesi kaiken tiedon luonnonnurmien hoidosta.